Olen haaveillut jo vuosia olevani hevospaimen. Aamulla lähtisin heppojeni kanssa arolle ja veisin ne vuorille. Illan hämärtyessä palaisin takaisin, laskisin kaikki hevoset ja jos laumasta yksikin puuttuisi, jättäisin ne kaikki muut yhdeksänkymmentäyhdeksän ja palaisin etsimään sitä yhtä kadonnutta. Olisin oikea hyvä paimen ja laukkaisin hevoseni selässä urhoollisesti aina kohti uusia haasteita.
2 kommenttia:
Siis nauratti ja kosketti ihan yhtä aikaa tää sun kirjoitus!
T: Se vanhin Aatsan tyttö
Odotin joka päivä että pääset päivittämään blogia. Tämä kuva sykähdyttää mun vanhaa hevostytön sydäntä ja muutkin on puhuttelevia!
T.sisko
Lähetä kommentti